Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Kuvassa tähtitaivaan alla uusin pentueemme,

 joka tänään on 8 päivän ikäinen. 

Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Kiitos kaikille kasvattieni omistajille/ystävilleni, että "pennut" ovat saaneet Teidän luotanne rakastavat kodit, joissa jaksetaan puuhailla koirien kanssa yhtä jos toista. Paras menestys kasvattajalle on tietää, että kasvatit ovat huolehtivissa ja osaavissa kodeissa ja kaikilla on hyvä olla. 

Kiitos kuluneesta vuodesta myös kaikille muille ystäville; eri rotujen parissa tai muissa elämän osissa!

Vuoteen mahtuu paljon muistoja, ainutlaatuisia tähtihetkiä sekä mukavia kommelluksia. Ehkä yksi hauskimmista muistoista on kesälampaiden kiinniotto-operaatio. Harmi, ettei siitä saatu kotivideota. Allekirjoittanut sai painia kurakossa mustan suomenlampaan kanssa. Kiitos Katja, Jan, Eetu, Topi ja Eino kiinniottoavusta! Olitte korvaamaton apu!

 

Tokikaan elämä ei ole ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, on ollut huolta ja murhetta, itse kullakin ja eri muodoissa...mutta "eespäin sanoi mummo lumessa" ja siksipä pienistäkin asioista osaa sitten nauttia täysin rinnoin!! 

Erityismaininnan saa Dakarain ensimmäinen kansainvälinen muotovalio: C.I.B., FI, EE, LV Ch Dakarai Beyond Belief (Bea) ja erityishalin saa "Hessu Hopo", ketään muuta unohtamatta tai väheksymättä! 


Virtuaalihalit kaikille! 

*******

Ja vielä ehtii vuoden viimeiset kuvaterveiset .... ;-)

Elämässä on paljon pieniä yllätyksiä:

Elsa sallii Miisan seurassani pentulaatikon reunalle. Annoin Miisan haistella yhtä pentua käsissäni. Miisa nuuski pentua _tosi_ varovasti ja hienotunteisesti Elsa vartioidessa vieressä. Toki nuori lammaskoiratyttö osaa kunnioittaa synnyttäneen vanhemman nartun tahtoa, kun Elsa vain vilkaisee "sillä silmällä", niin Miisa lähtee menemään.

Kuva: Sari Vaihemäki (FB)

Bean emäntä Sari V. neuloi kahden päivän aikana tällaisen hienon neulepuseron. Wautsi! Tuo malli onkin tosi näppärä takin alla, niin ei pääse tuuli puhaltamaan iholle, ja miksei autossakin... Joskus lahkeellisessa neulehaallarissa jalat pääsevät nousemaan pois lahkeista, ja siinä onkin sitten ikävä kompuroida. Tästä muistikin mieleen, että mulla jäi ne lammasvillasukat kesken, joita neulomalla kulutin aikaa pentujen syntymää odotellessa. Ehtiihän ne vielä...

Hyvää vuoden viimeistä tuntia. Palataan astialle ensi vuonna...